Lasten ja nuorten ääni kuuluvammaksi

Nuorisolaki määrittelee, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Usein tämän lain tulkinta on vääristyneen suppea, sillä ajatellaan sen koskevan vain niitä tahoja, jotka konkreettisesti tekevät työtä nuorten kanssa. Helposti unohdetaan, että kaupunkiorganisaatiossa tehdään monella sektorilla päätöksiä, jotka koskevat suurelta osin myös nuoria. Suuri haaste onkin näiden ei suoranaisesti nuorten kanssa työskentelevien tahojen saaminen muistamaan, että nuoria on kuultava ennen kuin päätös tehdään.

Vaikuttamisen polku –mahdollisuus vaikuttaa

Porin kaupungin koulu- ja vapaa-aikatoimet ovat yhdessä kehittäneet lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Porissa. Vaikuttamisen polku on toimintamalli, jossa porilaiset lapset ja nuoret (7-20 vuotiaat) voivat vaikuttaa kaupungin päätöksen tekoon.
Vaikuttamisen polku –malli on luotu sekä jo olemassa olevista että uusista asioista. Siinä on kanavoitu lasten ja nuorten vaikuttaminen poluksi, joka kulkee yksilöstä alkaen tarvittaessa kaupunginvaltuustoon asti.

Koulukohtainen työskentely

Koulukohtaisessa työskentelyssä oppilaat käsittelevät asioita omissa luokissaan. Siellä syntyneet esitykset viedään koko koulun oppilaskunnan hallitukseen, joka käsittelee ne ja päättää alueparlamenttiin vietävistä asioista.

Alueparlamentit

Lasten ja nuorten alueparlamentteja on viisi ja ne on jaettu alueellisesti koulujen ja nuorisotilojen mukaan (keskusta, Itä-Pori, Pohjois-Pori, Meri-Pori ja Länsi-Pori). Niiden toimintaa ohjaavat työpareina opettajat ja nuorisonohjaajat. Alueparlamentteihin osallistuvat alueen koulujen, ammattiopistojen, nuorisovaltuuston ja kaupunginhallituksen edustajat. Erikseen kutsutaan paikalle virkamiehiä ja lautakuntien edustajia esityslistalla olevien asioiden pohjalta. Oppilaitosten ulkopuolisten nuorten osallistumismahdollisuudesta päättävät parlamentit ilmoittautumisten perusteella.
Alueparlamenteissa käsitellään asiat esityslistan mukaisesti. Esityslista kootaan oppilaskuntienhallitusten, kaupungin eri hallintokuntien ja nuorisovaltuustolta tulleiden asioiden pohjalta. Käsitellyt asiat viedään päätösten mukaisesti jatkotoimenpiteitä varten hallintokuntiin ja/tai nuorisovaltuustoon. Alueparlamentit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa.

Haasteita löytyy

Uuden mallin sisään ajaminen on aina haasteellista. Tavoitteena on kuitenkin, että koko kaupunkiorganisaatiossa toimintakulttuuri muuttuu sellaiseksi, että lasten ja nuorten kuuleminen erilaisissa asioissa on itsestään selvää. Aluksi tämä vaatii paljon työtä ja aktiivista seurantaa. Muutamien vuosien päästä voidaan toivottavasti todeta, että malli on löytänyt tukevan jalansijan kaupunkiorganisaatiossa. Lasten ja nuorten ääni on tullut kuuluvammaksi ja kaupungin virallinen organisaatio saa arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia päätöksiensä tekemiseen.

LUE LISÄÄ